Mihin tämä perustuu
AitoData ei vedä asioita hatusta. Se näyttää julkisia faktoja ja lähteitä: asioita, joita avoimuuden ja hankintojen pelisäännöissä pidetään tärkeinä. Tämä sivu kertoo, millä pohjalla se tehdään.
Tärkeää
Tämä ei ole juridista neuvontaa eikä syyte. Lait ja kansainväliset sopimukset ovat pelisääntöjä ja mittareita: mitä lupauksia avoimuudesta on olemassa. Tulkinta on lukijalla.
Tämä sivu = lainsäädäntö ja avoimuuskehykset. Palvelun toimintatavat: Info.
Luonnollisen henkilön nimi voi esiintyä julkisessa päätöksessä tai ilmoituksessa. Emme kaiva yksityiselämää. Sivuston lomakkeet ja tietosuoja: Info.
Suomi: mitä laki lupaa
Tästä useimmat tietosivun lähteet nousevat. Lait kertovat, mitä saa pyytää, mitä hankinnoissa pitää näkyä, ja milloin tiedon pitäisi olla auki.
-
Julkisuuslaki (621/1999).
Viranomaisten asiakirjojen julkisuus: mitä saa pyytää, mitä saa näyttää, ja milloin tietoa voidaan salata.
Finlex →
-
Hankintalaki (1397/2016).
Miten julkisia hankintoja pitää kilpailuttaa ja dokumentoida. Siksi tietosivulla näkyy menettely (esim. suorahankinta) ja hinta. Ne ovat hankinnan perusfaktoja, eivät mielipiteitä.
Finlex →
-
Laki julkisten hankintojen ilmoittamisesta (348/2007).
Hankintojen ilmoittaminen (Hilma, TED): mitä tietoja kilpailutuksesta julkaistaan ja milloin.
Siksi löytökorteissa näkyvät ilmoitusnumero, arvioitu arvo, menettely ja ostaja: ne ovat jo ilmoitettuja tietoja, eivät AitoDatan tulkintaa.
Finlex →
· Hankintailmoitukset.fi →
-
Kauppa- ja yhteisötiedot (PRH).
Y-tunnus, yritys- ja yhteisön nimi sekä rekisteritiedot ovat julkista aineistoa.
Kun kortissa näkyy ostaja tai toimija, se nojaa tähän: emme paljasta yrityksen sisäistä dataa, vaan jo julkiseen rekisteriin tai ilmoitukseen merkittyä tietoa.
Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä →
-
Tiedonhallintalaki (906/2019).
Viranomaisten tietoaineistojen hallinta ja saatavuus. Tausta sille, miksi tiedon pitäisi olla käytännössä auki, ei vain paperilla tai PDF:nä piilossa.
Finlex →
-
Vaalirahoituslaki (273/2009).
Ilmoitusvelvollisuus ja julkiset vaalirahoitusaineistot. Kun myöhemmin näytetään rahavirtoja, tausta on täällä.
Finlex →
Kooste kansallisista velvoitteista: avoindata.suomi.fi →
Julkiset lähteet käytännössä
AitoData ei yhdistä lähteitä salaisesti. Tyypillinen ketju:
- Hankinta: Hilma-ilmoitus (348/2007, hankintalaki) → linkki alkuperäiseen ilmoitukseen.
- Toimija: Y-tunnus ja nimi PRH:stä tai ilmoituksesta → sama tunnus eri lähteissä.
- Päätös / raha: kunnan tai viranomaisen julkinen asiakirja tai avoin rekisteri, kun aineisto on saatavilla.
Jos lähde puuttuu tai ei aukea käytännössä, se merkitään. Emme täytä aukkoa arvaamalla. Käytännön havaintoja lähteiden aukeamisesta: Toimiiko lähde?
Miksi katsomme myös EU:ta ja maailmaa?
Suomen omat rajat eivät ole ainoa mittari. Kun valtio arvioi itseään, mittari voi olla liian kapea. Siksi katsomme myös EU:n ja kansainvälisiä avoimuuden pelisääntöjä. Emme syytä. Haluamme tietää, mitä yleensä pidetään tärkeänä seurata: kuka osti, keneltä, millä menettelyllä, mihin hintaan, ja löytyykö tieto helposti.
Jos jokin näyttää merkitsevältä, avaa lähde. Johtopäätös on lukijalla.
Euroopan unioni lyhyesti
EU asettaa yhteisiä odotuksia: julkisen sektorin tiedon pitäisi olla uudelleenkäytettävää, hankintojen kilpailullisia ja ilmoitettavia.
-
Avoimen datan direktiivi (EU) 2019/1024.
Julkisen tiedon uudelleenkäyttö. Hyvä mittari sille, onko “julkinen” myös käytännössä auki, ei vain nimellisesti.
Käytännön havaintoja: Toimiiko lähde?
EUR-Lex →
-
Hankintadirektiivi 2014/24/EU.
EU-tason hankintojen avoimuus ja kilpailu. Suomen Hilma ja EU:n hankintailmoitukset (TED) liittyvät samaan kenttään.
EUR-Lex →
· TED →
-
Arvokkaat tietoaineistot (EU) 2023/138.
Tietyille aineistoille odotetaan helpompaa saatavuutta (mm. rajapinnat ja massalataus). Ei kata kaikkea, siksi myös “tietoa ei löytynyt” on kiinnostavaa.
EUR-Lex →
-
Open Contracting Data Standard (OCDS).
Kansainvälinen avoin muoto hankintatiedolle (ilmoitus, sopimus, maksu).
Emme väitä noudattavamme standardia virallisesti; se kuvaa, mitä avoimessa hankintadatassa yleensä pidetään tärkeänä.
Open Contracting →
Kansainvälinen mittari
Nämä eivät ole automaattisia “syytösmoottoreita”. Ne kertovat, mitä maailmalla pidetään hyvän hallinnon perusasioina: avoimuus, seurattavuus ja tilivelvollisuus.
-
YK:n korruptionvastainen yleissopimus (UNCAC).
Laaja kansainvälinen kehys avoimuudelle ja tilivelvollisuudelle. Käytämme sitä mittarina, emme syytteenä.
UNODC →
-
OECD ja muut sopimukset.
OECD:n lahjonnanvastaiset pelisäännöt ja esimerkiksi Århusin sopimus (tiedonsaanti) täydentävät samaa kuvaa: avoimuus on kansainvälinen odotus, ei vain Suomen sisäinen makuasia.
OECD →
· Århus →
Käytännön toteutus
Mitä julkaisemme, mitä emme väitä, ja miten voit tarkistaa faktat: Info → Mitä emme tee.
Yksittäinen löytökortti: tiivistelmä, vertailuluvut (kun data riittää) ja linkki alkuperäiseen lähteeseen, esim. esimerkkikortti.
Lähteen aukeaminen käytännössä (ei juridinen arvio): Toimiiko lähde?.
Julkinen kehittyvä palvelu. Lista tarkentuu. Linkit vievät virallisiin teksteihin.
Käyttöehdot.